Hunajakennon a.k.a. gridin rakennus

Salamavalojen kanssa kuvatessa pidän erityisesti siitä, että voin muokata ja hallita valoa. Valon muokkaamiseen käytetään erilaisia lisävälineitä, kuten sateenvarjoja, softboxeja, snootteja ja gridejä. Tällä kertaa päätin säästää hieman askartelemalla gridin eli hunajakennon itse.

Hunajakenno on yksi harvoista valonmuokkaimista, joilla on suomalainen nimitys (englanniksi grid). Hunajakennoa käytetään salamavalon edessä kohdistamaan valoa tiukemmaksi keilaksi. Snoot on samaan tarkoitukseen kehitetty valonmuokkain, jossa ei kuitenkaan ole hunajakennorakennetta. Hunajakennon idea on siinä, että valo pääsee muokkaimen lävitse ainoastaan tietyssä kulmassa. Näet muokkaimen lävitse ainoastaan katsomalla sitä suoraan edestä päin. Ero snoottiin on salaman muodostaman valokeilan reuna-alueessa, joka gridissä on hyvin pehmeä (snoot muodostaa hyvin teräväreunaisen valokeilan). Näin saadaan siirtyminen valoisasta varjoalueelle tehtyä pehmeästi. Hunajakennoilla varustettua salamaa käytetään usein taustan valaisuun tai hiusvalona ja joskus päävalona, kun halutaan kohteeseen dramaattisuutta.

Näin askartelu tapahtui:

Tarvikkeet:
- mustia pillejä
- kartonkia
- sakset
- lyijykynä
- kaksipuolista teippiä tai liimaa
- viivoitin
- ilmastointiteippiä
- hieman aikaa ja apulaisia (kiitos Minna :)

Aluksi leikkasin pahvista sopivan kokoisen palan, johon merkitsin viivat kohtiin, joihin tulee taitokset. Jätin sentin ylimääräistä, jotta koko komeuden saa lopulta liimattua yhteen tukevasti. Sitten aloin leikkaamaan pilleistä samankokoisia palasia.

Kun pillit oli leikattu sopivan kokoisiksi, liimasin ne kaksipuolisella teipilla kiinni kartonkiin ja toisiinsa kuvan mukaisesti.

Reilu kourallinen pillejä riittää yhden hunajakennon rakentamiseen. Laurille kiitos pilleistä, hän oli "saanut" ne baarista kaupanpäällisinä ostaessaan juomia. Pillejä oli itseasiassa niin paljon, että rakensin kaksi eri mittaista hunajakennoa.

Tässä on lopputulos. Laitan tänne kuvia, kun olen testannut paremmin miten valonmuokkaimet toimivat (kunhan joku suostuisi malliksi :P) Parantelin hunajakennoa vielä peittämällä kartongin ilmastointiteipillä, jolloin gridi on kestävämpi. Gridit on tehty sopimaan Canon 430 ex II -salamaani.

Kiitos mielenkiinnosta!

Porvoon puuterit part 2

Photoshop-harjoittelun tuloksena syntyi muutama useasta erillisestä kuvasta yhdistetty otos. Inspiraation usean kuvan yhdistämiseen sain Jukalta, joka oli myös kuvaamassa. Jukalla oli jalusta mukana, mikä olisi varmasti helpottanut kuvien yhdistämistä, mutta hyvin se näköjään onnistuu ihan käsivaralta otettujen kuvienkin kanssa.

Kuva 1: Tämä oli melko haastava kuva yhdistellä, sillä kiersin kuvaussuuntaa seuratessani Henriikan laskemista. Yhdistämisen jälkeen kuvassa oli jonkun verran värieroja, joita pyrin hieman kohentelemaan.

Kuva 2: Tässä kuvassa kamera oli pysynyt melko paikallaan, mikä helpotti kuvien yhdistämistä. Pidän etenkin siitä, että kaupunki näkyy taustalla.

Kuva 3: Janne pöllytteli lunta siihen malliin, että päätin kokeilla kuvien yhdistämistä vielä kerran. Tässä haasteena oli se, että Janne oli päällekkäin monessa eri kuvassa. Hyvää harjoitusta!

Kuva 4: Kokeilin saanko nopeasti poistettua värit taustasta ja tämä kuva sopi kohteeksi erinomaisesti Jannen värikkäiden laskuvaatteiden takia.

Kuva 5: Loppuun vielä taiteilijan omakuva Jannen lasien kautta otettuna. Pienet alkavat amisviiksetkin ovat hyvin korostettuna :)

Kiitos, kun katsoit!

Viikon 7 kuva

Kuvat putkahtelee nyt ihan missä sattuu järjestyksessä ja ihan älyttömiin aikoihin. Positiivista on kuitenkin se, että vaikken ole ehtinyt päivittää blogia, olen kuitenkin ehtinyt kuvaamaan joka viikko jotain. Kuvat vain ovat vähän missä sattuu: osa kamerassa ja osa muilla tietokoneilla. Tässä kuitenkin nyt viikon seitsemän kuva:

Ku(u)va

Tämän kuvan ajatuksena oli testata jo aikoja sitten hankkimaani telejatketta 70-200mm f/4 -linssin kanssa. Melko hyvä yhdistelmä esimerkiksi lentokoneiden kuvaamiseen. Valovoima tippuu f/5.6 jatkeen kanssa, mutta automaattitarkennus toimii silti mielestäni hyvin. Kuvaa on kropattu hieman jälkikäsittelyssä. Onneksi lentokoneet lentävät vähän kuuta matalammalla :)

Vuosi vaihtui Levillä

Huh, miten pitkä aika edellisestä päivityksestä onkaan. Sain vihdoin käytyä läpi uutena vuonna Levillä ottamani kuvat.

Lähdimme Leville Minnan vanhempien autolla Porvoosta noin yhdeksän aikaan illalla. Haimme aluksi Laurin ja Ronjan Hyvinkäältä ja jatkoimme siitä matkaa yön yli. Seuraavana aamuna söimme aamiaisen Rovaniemellä ajettuamme Laurin kanssa koko yön nukkumatta yhtään!! Melkoinen suoritus. Tästä oli onneksi enää lyhyt matka. Kokonaismatka-aika oli noin 15 tuntia. Matkalla näkee paljon. Yöllä tuli vastaan vaalea susi ja pohjoisemmassa näimme vielä aamulla poroja tien varrella.

Ensimmäisenä mökin saatuamme kävimme lepäämään muutamaksi tunniksi. Sitten paikalle saapui myös Henry ja Marjoriina. He olivat lähteneet aamulla Kauhavalta ja menivät ensin kauppaan meidän loppujen suunnatessa syömään läheiseen pizzeriaan. Mahtava fiilis aloittaa loma.





Ensimmäinen aamiainen Levillä mökissä: puuroa ja jogurttia

 Seuraavana päivänä otimme laskukamat mukaan ja lähdimme rinteeseen. Minnakin oppi laskettelun salat nopeasti ja kun olimme vähän aikaa harjoitelleet pienemmässä mäessä ja käyneet kaakaolla, suuntasimme etelärinteille laskemaan. Illalla saunoimme ja kävimme tutustumassa läheiseen pubiin. Mökkimme oli aivan mahtavalla paikalla suoraan liikkeiden ja rinteiden vieressä!

Late on pyylevä (Hahahaha)


 

Meillä oli niin iso mökki, että yksi huone oli pyhitetty pelkästään laskutavaroille: KAMAHUONE!

Muutaman kerran kävimme syömässä ulkona ja muutaman kerran teimme itse ruokaa. Pojat aloittivat ruuanlaiton mahtavalla makaroonilaatikolla.

Henry tekee soppaa.. eiku makarooneja!

Late auttaa Henkkaa ruuanlaitossa

Ostimme Laurin ja Henkan kanssa viiden päivän liput rinteeseen ja tytöt ostivat kolmen päivän liput. Tyttöjen viimeisen laskupäivän päätteeksi suuntasimme hetkeksi aikaa after skihin, jossa oli kyllä aivan älytön meininki päällä. Siitä saunomaan ja sitten jonottelemaan sisään Hullu Poro Areenalle. Jonoa olikin sitten muutaman tunnin odottelun edestä ja vuosikin pääsi vaihtumaan pihalla odotellessa, mutta näkipähän ilotulitukset pihalla. Uuden vuoden jälkeen oli jostain syystä hieman vaikea jaksaa lähteä rinteeseen, joten pidimme hieman rauhallisemman mäkipäivän. Viimeisenä mäkipäivänä tytöt kävivät meidän laskiessamme shoppailemassa. Illalla Minna kuitenkin jaksoi vielä lähteä laskemaan ja kävimme vielä koluamassa kertaalleen suurimman osan rinteistä.

Voittajafiilis



Porukalla ninjailemassa kabiinihississä



Late on pyylevä (Hahahahaha)

Takki auki, täältä tulee... Late!

Alkoi jo olemaan pimeää, joten pyysin rinnekonetta valaisemaan kuvaa.. nice!



Minna pysähtyi aina välillä odottamaan, kun en meinannut pysyä perässä





Valmistautumassa vuoteen 2011

Uusi vuosi ei ole mitään ilman ilotulitteita. Late osti kaupasta meille raketit, joka johti suureen taistoon, Tank Warsiin! Tuunasimme rakettitankit ja laitoimme ne sotimaan toisiaan vastaan. Kuvat puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa:


Tuunatut tankit, poikien versioissa ei ole sydämiä (ylläri)



Valmiina taistoon



Sytytyslangat tulille, kohta räjähtää (hyi, kuka juo pirkkakaljaa?!?!)




KABUM!!!



Ensimmäinen kierros ohitse



Toiset tankit tulille, tämä on ratkaiseva erä




PUUUUUUUUUUUUUUUMMMM!



Siinä kaikki mitä jäi jäljelle Tank Warsin jälkeen!





Varaslähtö, viimeinen havainto Henrystä ennen Hullun Poron jonoa

Albert Einstein otaksun..



Bling bling

 Yhtenä iltana päätimme mennä paikalliseen kylpylään rentoutumaan. Minnalle ei valitettavasti löytynyt sopivan kokoisia uikkareita vuokrattavaksi, joten minä ja Minna menimme sitten mökille saunomaan. Yksi ilta päätimme käydä myös laskemassa mäkeä Henryn tuomalla stigalla. Otin kameran mukaan, mutta juuri kun pääsimme ylös, rinnevalot sammutettiin. Onneksi mukana oli vielä salama tuomassa vähän valoa kuviin. Alempana oli sen verran valoa vielä, että stigalla näki laskea. Hauskaa yhdessä oloa!


 

Valot sammuivat melkein heti kun pääsimme ylös. Tämän kuvan ehdin sentään ottaa.

Kaikki joukolla mäkeä laskemaan!

Yksi reissun kohokohdista kaiken muun ohella oli ehdottomasti hohtokeilaaminen. En ole ennen kuvannut hohtokeilaamista, joten päätin ottaa kameran jälleen mukaan. (Keila)radalle päästyämme tilasimme isot oluet, jotta keilaamisessa olisi edes pieni ripaus hohtoa. Johtuuko oluesta vai mistä, mutta kaikkien keilaaminen sujui todella hyvin.

Kiitos, kun jaksoitte lukea ja katsoa kuvat. Kiitos Minnalle, Latelle, Ronjalle, Henkalle ja Marjoriinalle erittäin mukavasta reissusta!