Tervehdys arvon lukijat,
Tässä tekstissä on tarkoitus käydä läpi, mitä väriavaruutta kannattaa käyttää missäkin tilanteessa ja miten näyttö kalibroidaan. Järjestelmäkameroista ja vakavan harrastajan pokkareista löytyy lähes poikkeuksetta mahdollisuus valita käytettävä väriavaruus. Aloittaessani kuvaamisen en tiennyt juuri mitään väriavaruuksista. Jos olet samassa tilanteessa, niin toivon, että tästä tekstistä on hyötyä.
Mahdollisia väriavaruuksia on kolme, joista yleensä kaksi, Adobe RGB (1998) ja sRGB löytyvät kameran valikoista. Kolmas väriavaruus on CMYK. Adobe RGB (1998) on laaja väriavaruus, johon voi siis tallentaa enemmän värejä kuin sRGB:hen. Kuulostaa varmasti kannattavimmalta vaihtoehdolta! Asia ei kuitenkaan ihan kaikissa tilanteissa ole näin. Adobe RGB on järkevä vaihtoehto silloin, kun kuvaaja tietää tarkalleen, mitä on tekemässä ja kuvaa jotain julkaistavaa materiaalia, kuten kirjaa varten tai tekee tulosteet itse. Tällöin kuva muutetaan CMYK-väriavaruuteen, joka on pienin väriavaruuksista. Tässä tapauksessa on tärkeää, että kutistettaessa on käytössä mahdollisimman paljon väritietoa.
Adobe RGB on kuitenkin suurin syy siihen, miksi valokuvat eivät näytä samalta printattuna kuin tietokoneen näytöllä. Valokuvissa, tietokonenäytöissä, internetissä ja tulostimissa käytetään pääsääntöisesti sRGB-väriavaruutta. Tämä tarkoittaa sitä, että normaalilla tietokonenäytöllä ei näe kaikkia Adobe RGB:n värejä. Tavalliselle valokuuvajalle se onkin ehdottomasti järkevin valinta, sillä väriavaruutta ei tarvitse vaihtaa toiseksi tulostusta tai kuvien nettiin laittamista varten. Jos kuvat laittaa nettiin Adobe RGB:nä, värit näyttävät laimeilta ja hieman vääriltä. Myös kuvapalveluiden tulostimet käyttävät sRGB-väriavaruutta. Osa saattaa periä jopa lisämaksun kuvien muuttamisesta sRGB-väriavaruuteen.
Suurin osa tästä tiedosta oli tavalliselle kuvaajalle Nice-to-know-tietoa, jonka tarkoituksena oli ainoastaan kertoa, että sRGB on tavalliselle kuvaajalle järkevin valinta. On kuitenkin hyvä tietää, mitä ominaisuuksia kamerasta löytyy.
Sitten voisin kertoa hieman tietokoneen väriprofiileista. Jos olet joskus tulostanut kuvia tai tilannut valokuvia kuvapalvelun kautta ja huomannut, että kuvat näyttävät ihan erilaisilta kuin omalla näytölläsi, niin näyttösi on varmasti kalibroimatta. Näytöt toimitetaan tehtaalta vakioasetuksilla, jolloin värit ja kirkkaus ovat enemmän tai vähemmän pielessä. Netistä löytyy ohjeita, miten näytön saa kalibroitua silmämääräisesti oikein. Olen kuitenkin todennut parhaaksi vaihtoehdoksi hankkia tähän tarkoitukseen sopivan Spyder 2 Express -laitteen (nykyään uusin versio on jo Spyder 4), joka kalibroi näytön automaattisesti. Näyttö säädetään vakioasetuksille, minkä jälkeen mittauslaite asetetaan näytön päälle. Mittauslaite mittaa mukana toimitettavan ohjelman avulla värit ja kirkkauden luoden koneelle uuden väriprofiilin. Ohjelma asettaa profiilin automaattisesti oletusprofiiliksi, joka ladataan käyttöön aina tietokoneen käynnistyessä.
Etenkin tummien ja vaaleiden kuvan osien kohdalla olen huomannut näytön kalibroinnista olevan hyötyä. Käsittelin erään kuvani kalibroimattomalla näytöllä siten, että tausta oli valkoinen. Kun latasin kuvan kotikoneelleni, huomasin, ettei tausta todellisuudessa ollutkaan valkoinen, vaan sinne oli jäänyt käyttämäni siveltimen jälkiä. Suosittelen siis ehdottomasti kalibroimaan näytön kohdalleen ennen kuvien säätämistä koneella. Tuttavat saavat laitteen minulta lainaan, jos on tarvista!
Kiitos, kun jaksoit lukea tähän asti!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti