Ohrid, Makedonia: Päivä 5

Ciao! Viides päivä koitti jälleen kerran aurinkoisena! Suomessa, kun katselin säätiedotuksia, tänne luvattiin ukkosmyrskyä johonkin vaiheeseen, mutta ainakaan tähän mennessä suuresta myrskystä ei ole ollut tietoakaan. Tänään kyllä satoi, mutta kerron siitä lisää myöhemmin.

Aamiaisen jälkeen päätimme sumplia loppuviikon ohjelmaa. Tälle päivälle emme olleet varanneet muuta kuin Romeo ja Julia –teatterinäytöksen illaksi. Soitimme hotellin respan kautta todella pienelle perheyritykselle, paikalliselle matkanjärjestäjä Zoranille, jonka olimme tavanneet ensimmäisenä päivänämme kaupungilla. Hän saapui hotellille neuvottelemaan mahdollisesta reissusta johonkin. Hänellä oli kolme reissuvaihtoehtoa tarjolla.

1.       1. Reissu paalukylämuseoon, st. Naumin luostariin ja vielä autolla Galicican luonnonpuiston kautta Prespa-järvelle uimaan ja sitten takaisin hotellille. Hinta 30e, mikä sisältää lounaan ja juomat koko matkan ajalle. Olimme jo käyneet luostarissa ja paalykylämuseossa, joten skippasimme tämän vaihtoehdon.

2.       2. Koko päivän kestävä reissu, jossa käytiin katsomassa hieman kauempana sijaitsevia kohteita, vesiputouksia, lähteitä ja paikallisten elämää kylissä. Reissulle täytyy kuitenkin lähteä vähintään neljä henkeä, jotta se kannattaisi järjestää.

3.       3. Reissu lähialueen vuoristokyliin ja katsomaan paikallisten elämää ja syömään lounasta hänen kotiinsa. Reissun hinta 30 euroa ja pitää lounaan lisäksi sisällään juomiset koko matkalle (olut, limppari, vesi, rakia). Meitä oli vain kaksi henkeä, mutta hän lupasi yrittää etsiä vielä toiset kaksi mukaan. Jos muita ei löytyisi, järjestäisi hän reissun kyllä, mutta hinnaksi muodostuisi 35 euroa /henkilö.Valitsimme tämän reissun.

Kun olimme saaneet matkan varattua, lähdimme vaeltamaan jälleen samaa reittiä, jota pitkin menimme aikaisemminkin tällä viikolla. Viimeksi reitin alkupään löytymisessä kesti sen verran kauan, ettemme päässeet mielestämme ihailemaan maisemia tarpeeksi ylhäältä. Zoran lähti samaa aikaa keskustaan, joten hän heitti meidät autollaan reitin alkamispaikalle, melko reilua! Kävelimme varmaan noin neljän kilometrin matkan ylöspäin, kunnes saavutimme paikallisen huipun, josta näki Ohridin järvelle ja kaupunkiin mahtavasti. Fiilistelimme näkyä ja söimme evästä ylhäällä ja kävelimme takaisin hotellille. Vaellusreitti oli siis H-3, jos joku joskus tännepäin vaeltamaan eksyy.

Siellä mä istun kallion nokalla (oikealla ylhäällä)

Vaellusreitillä oli paljon pientäkin nähtävää jylhien maisemien lisäksi

Keskellä näkyy meidän huoneemme ranskalainen parveke ja Explorer 200 -kumivene :)

Hotellilla kävimme jälleen uimassa, minkä jälkeen suuntasimme keskustaan syömään, ostamaan tuliaisia ja katsomaan teatteria. Aika kului nopeasti ja kohta kello olikin jo yhdeksän eli näytelmän alkamisaika. Tasan kello yhdeksän puhkesi kuitenkin sadekuuro, mikä ei ollut kovin hyvä juttu amfiteatterissa! Näytelmä oli kuitenkin ainutlaatuinen yhdistelmä teatteria, oopperaa ja tanssia eivätkä balleriinat voineet vetää balettia märällä stagella. Odotimme muutaman tunnin sateessa, kunnes pilvi oli mennyt ohitse ja näytelmä voitiin aloittaa. Odotus kuitenkin palkittiin! Näytelmä oli huikea. Orkesteri soitti todella hyvin, näyttelijät olivat lahjakkaita ja puitteet mitä parhaimmat. Videotykeillä luotiin taustalle kolmiulotteinen vaikutelma linnakkeesta. Paikalla oli myös Makedonian presidentti ja kulttuuriministeri .Lisäksi tutustuimme vieressämme istuvaan hieman vanhempaan Lontoossa asuvaan pariskuntaan. He olivat ystävällisimpiä ihmisiä, jota olin koskaan tavannut. He pitivät meille seuraa koko odotusajan, käänsivät näytelmän puhetta meille englanniksi ja näytelmän jälkeen heittivät meidät hotellillemme vaikka heidän oma majoituksensa oli paljon lähempänä keskustaa. Ainutlaatuinen päivä kaiken kaikkiaan. Nukkumaan pääsimme tosin vasta kahdelta yöllä ja lähtö seuraavan päivän retkelle on jo kello 9.30, joten pienet univelat on luvassa.